If high taxes and a big welfare state worked, France would be a utopia. The citizens would be dancing on the streets… instead they are the civil unrest capital of Europe. On the flip side, Switzerland with its low tax, small state is peaceful, calm, affluent and secure. Good Intentions don’t matter. Good outcomes do.

Due to popular demand, below the same data for some other European countries. Finland and Belgium have already crossed the point of no return, where the majority of voters have a vested interest in preventing any meaningful reforms of absurd state spending. Another two countries enjoying the socialist party as long as someone else is willing to finance it. At some point markets will say enough is enough though, like they did with France, and will stop buying their bonds at affordable rates forcing spending cuts. The longer it takes, the more painful the necessary cuts will be. Enjoy the party while it lasts, it won’t last forever.

Lisää hyviä ja tärkeitä uutisia tuli yön aikana. Tämä on iso helpotus ja tärkeä osoitus siitä, kuinka ihmiset nousevat autoritaarista oikeistoa vastaan ja voivat pysäyttää sen etenemisen demokraattisen prosessin ja vaalien kautta. hs.fi/maailma/art-2000012365…

JPMorgan CEO Jamie Dimon warns Europe is falling dangerously behind America economically… and blames anti-business, anti-investment, and anti-innovation policies. 🇺🇸🇪🇺 “If you don’t believe me, go to Europe, folks. Europe used to have a GDP per person of 90% of America’s. It’s now 65%. It’s on its way to 50%. That will jeopardize the health of Europe itself over time. And it’s all anti-business, anti-investment, anti-innovation. They kind of know it. If they don’t fix it—and we should help them fix it, because Europe matters—it’s really bad for the Western world, too. We should do it wisely.” Europe shift over the past three decades has proven decimating for their economy. Aging population forces mass immigration in order to maintain adequate growth. Crazy regulation and bureaucracy slows innovation and investment… forcing the economy further down. At the same time, the United States has pulled ahead exponentially and will continue to do so. Europe is struggling.

French woman tells the truth about the riots Happening in France. 👇🏻👇🏻👇🏻👇🏻👇🏻👇🏻👇🏻👇🏻👇🏻👇🏻

Mikä mahtaa olla se pidäke, joka estää perinteistä mediaa käsittelemästä ”bensasopua” siten, että yleisölle kerrotaan päätöksen tukevan yhden pörssiyhtiön tulosta suomalaisten työpaikkojen kustannuksella? Euroistan. Pelkästään valtion – siis Nesteen suurimman omistajan – osinkotulot yhtiöstä ovat vuosittain noin 75–150 miljoonaa euroa, kun taas ”bensapaketin” hinta on noin 60 miljoonaa. Kun Ruotsi laski jakeluvelvoitettaan, vaikutus Nesteen uusiutuvan dieselin vientiin oli jopa 25 prosentin lasku ja Nesteen osake syöksyi. Neste ei puhu medialle suoraan. Neste puhuu omistajiensa kautta, Kemianteollisuus ry:n kautta ja Elinkeinoelämän keskusliiton äänellä – silti Neste puhuu, vaikka toimitukset kieltäytyvät kuulemasta sen ääntä. Ruotsissa Neste MY -biodiesel on pumpuilla vaihtoehtona siinä missä perinteinen fossiilidiesel, mutta Neste MY -luksustuotteen hinta on jopa korkeampi kuin Suomessa – luksustuotteella on luksushinta. Ruotsissa kuluttajat äänestävät bensapumpulla: osa pelastaa ilmastoa ja maksaa siitä, mutta heillä on varaa uskoa biodieselin ilmastoa eheyttävään voimaan. Suomessa jakeluvelvoite on Euroopan korkein. Meillä ilmastotalkoisiin osallistuvat ne, joiden on pakko ajaa töihin, kauppaan ja liikuttaa työnsä hedelmiä maailmalle. Meillä eivät osallistu ne, joilla olisi siihen varaa – he kulkevat verovaroin tuetulla sähköautolla tai joukkoliikenteellä. Kaltaiseni kaupunkilainen maksaa kyllä kotimaista ruokaa ostaessaan osan nousevista polttoainekuluista, mutta ”Neste-veron” kaltaista pakollista ympäristöveroa minuun ei ole kohdistettu. Minä säästän ilmastoa sillä, etten lennä maailmalle kuin lomakuukausina enkä käy viikonloppulomalla Berliinissä. Aika näyttää, kuinka moni Nesteen osakkeenomistajista antaa tukensa hallituspuolueille, mutta polttomoottorin varassa olevalla äänestäjällä ei ole enää ensi keväänä varaa ajaa äänestyspaikalle – vai onko?

Suomalaisena tätä vertailua on tuskallista katsoa. Vuonna 2021 sekä Kroatia että Suomi olivat toipumassa pandemiasta. Molemmat tarvitsivat kipeästi talouskasvua, ja molemmilla oli paineita julkisessa taloudessa. Mutta Kroatia päätti tehdä hyvin erilaisia valintoja kuin me. Kroatia päätti laskea veroja. Ylin henkilökohtainen tuloveroprosentti laski Zagrebissa paikallisverot mukaan lukien 42,5 prosentista 35,4 prosenttiin. Myös pienyritysten yhteisöverotusta kevennettiin 12%:n tasosta 10%:n. Suurilla yrityksillä vero on 18%. Suomessa vastaava ylin tuloveroprosentti pysyi käytännössä ennallaan, 51,2 prosentissa. Verotimme työntekoa jo valmiiksi huomattavasti ankarammin ja päätimme jatkaa samalla linjalla. Nyt viisi vuotta myöhemmin tulokset ovat selviä. Kroatian talous on ennusteiden mukaan kasvanut reaalisesti 22,8 % vuosina 2021–2026. Suomen talous kasvoi samalla aikavälillä vain 2,9 %. No mitä tapahtui julkiselle taloudelle tässä ajassa? Vuonna 2020 Kroatian julkinen velka oli 86,5 % bruttokansantuotteesta. Vuoden 2026 loppuun mennessä velkasuhteen ennustetaan laskeneen 55,9 prosenttiin. Suomi on mennyt täysin päinvastaiseen suuntaan. Velkasuhteemme nousi 75,3 prosentista tälle vuodelle ennustettuun 91,2 prosenttiin. Kroatia lähti liikkeelle huomattavasti Suomea velkaisempana. Kuusi vuotta myöhemmin Suomen velkasuhteen ennustetaan olevan yli 35 prosenttiyksikköä korkeampi. Kroatian kasvu ei toki ole perustunut puhtaasti veronalennuksiin, mutta ne kiihdyttivät sitä isosti. Yrittäminen kannatti paremmin, ja ahkeruus palkittiin. Kroatia kevensi verotusta, piti tiukkaa talouskuria julkisten kulujen osalta, kasvava talous vähensi velkaantuneisuutta voimakkaasti. No mitä teimme Suomessa samaan aikaan? Suomessa otimme kaksin käsin lisää julkista velkaa, emme leikanneet tarpeeksi, pidimme verotuksen korkealla ja yksityisen sektorin kyykyssä. Ja silti edelleen keskustelemme vuodesta toiseen siitä, mistä voisimme kerätä lisää verotuloja julkisten palveluiden rahoittamiseen. Missä vaiheessa uskallamme myöntää, ettei kasvamaton talous voi loputtomasti rahoittaa kasvavaa julkista sektoria?

Otetaanpa sivistysvaltiot vertailuun: Suomi vs. Sveitsi. Syyttäjä vaatii Jari-Matti Latvalalle 3 v 8 kk ehdotonta vankeutta törkeästä veropetoksesta. Syyte perustuu siihen, että hän olisi viettänyt liikaa aikaa Suomessa Monacossa asuessaan. Verot hän on jo maksanut korkoineen (n. 4,5 miljoonaa). Sveitsissä sama tilanne olisi veronkierron (Steuerhinterziehung) tasoa. Se on hallinnollinen rike, josta tulee sakko (1/3–3 kertaa vältetty vero). Vankeutta ei tule, eikä rikosrekisterimerkintää. Vankilaan (max 3 v) pääsee vain, jos on käytetty väärennettyjä asiakirjoja (Steuerbetrug). Latvalan kaltaisesta asuinpaikkakiistasta Sveitsissä ei tulisi ehdotonta vankeutta. Suomi yrittää lyödä lähes maksimirangaistuksen tilanteessa, jossa verot on jo maksettu. Kumpi on sivistysvaltio?