KANTAKIRJADEMARI VAPAUDEN LIITON KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAKSI Toiminnanjohtaja, tietokirjailija Jussi Särkelä on asettunut Vapauden liiton sitoutumattomaksi ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaalissa Uudellamaalla. Särkelä tunnetaan periaatteellisena Suomimielisenä kotimaamme itsenäisyyden, turvallisuuden ja vapauden puolustajana. -Vain Itämeren alueen rauhan tila on takeena Suomen ja Baltian maiden itsenäisyydelle ja niiden asukkaiden vapaudelle rakentaa yhteiskuntaa ja omaa elämäänsä omien tarpeiden mukaiseksi, Särkelä sanoo. Jussi Särkelä nousi julkisuuteen, kun hän rikkoi presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin aikeen kokoomuksen ja demareiden yksimielisestä kannanotosta Natoon liittymisen puolesta. Särkelä äänestytti puolueensa valtuustoa ja sai aikaan erimielisen kannanoton. Puolueensa entisenä puoluevaltuuston jäsenenä ja Vantaan kunnallisjärjestön hallituksen jäsenenä Särkelä tunnetaan hyvin demarikentässä. -Neljä kymmenestä demarista on ulkopolitiikasta kanssani samaa mieltä, Särkelä sanoo. Suomella läntisenä valtiona on huikean hieno kahdeksankymmenen vuoden ystävyyskausi slaavilaisen Neuvostoliitto / Venäjän kanssa. Mitään sellaista ei ole tapahtunut, jotta Suomen herralla oli oikeutta ystävyyttä katkaista. Särkelä on Suomen Uusi Strategia (SUS) ry:n puheenjohtaja ja Naapuriseura ry:n hallituksen jäsen. Suomen Uusi Strategia on ainoa rauhaa ajava ajatuspaja, jossa on mukana eri ajatusmaailmaa ja poliittista puoluetta edustavia ihmisiä. Tämä on mahdollista, koska SUS ei puutu lainaan sisäpoliittisiin asioihin. Vapauden liiton tavoitteena on ensi kevään vaaleissa saada ensimmäiset kansanedustajansa. –”Olen ilolla ja vauhdilla mukana. Me valtaamme maamme tärkeimmän puhujalavan, eduskunnan puhujapöntön”, sanoo hyvänä puhujana tunnettu Jussi Särkelä. Vantaan kaupunginvaltuutetut monista puolueista ja monet virkahenkilöt ovat valittaneet, ”kun Jussin mielenkiintoisia puheenvuoroja ei enää kuule valtuuston kokouksissa”. Demarien ylin johto työnsi vähän ennen kuntavaalia Särkelän pois ehdokaslistalta, koska Särkelä vastusti velkarahan haaskaamista Ukrainan sotaan. -”Meidän vaihtoehtomme on selkeä ja sisällöltään sellainen, joka vastaa kansalaisten odotuksia ja tarpeita. Se näkyy niin puolueen ohjelmassa kuin vaaliohjelmassa.” (linkkejä ensimmäisessä kommentissa)

.@JasperPaakkonen sanoittaa hienosti kansalaisten tunteet kaivospolitiikasta: Luonnon vaaliminen koetaan päättäjien keskuudessa jotenkin puuhasteluna ja sitten kun revitään luonto riekaleiksi niin se on touhua, jota pitää tukea. Haastattelu Uutisaamussa: mtv.fi/sarja/uutisaamu-33001…

In November @Grafintec received €232,000 of additional grant fund from @BusinessFinland, as part of the BATCircle3.0 consortium. The new project, 'Management and Valorisation of Waste Streams in the Coated Spherical Graphite Production Process', will support GAMP's development.

Ovat kyllä aika veijareita. Australialaisomisteinen Dragon Mining kaivosyhtiö hakee lupaa jättää lähes puoli miljoonaa kiloa sekajätettä Oriveden kultakaivoksen alle. (€-tilaajille) aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2…

On January 1, 2026, the European wind industry implemented a self-imposed landfill ban on turbine blades. This has left many countries scrambling silently for solutions. Landfill has become the next unwanted crisis, yet it's the conversation no one wants to have. Germany, Finland, and the Netherlands have banned blade landfills, and so for a time they are being exported to countries like the UK or France, where they can still be buried. Banning waste like turbine blades doesn't make it vanish though—it just puts it on a truck to a neighbour's backyard. Low-scale solutions are often cited as the answer, like turning blades into noise barriers, bridges or playground equipment. How do you turn 43 million tons of blade waste from turbines into park benches and koala crossings? How many park benches does one planet actually need? Modern recycling for glass and carbon fibre often requires pyrolysis (high-heat chemical decomposition). To recycle a 'green' blade, you must burn an immense amount of energy to break down the resins. We are trading a physical waste problem for a new energy demand problem. People love a quirky solution that highlights the absurdity of the problem—like the image of a massive 80-metre blade being used as a single, very long bus shelter. Even 'green' solutions have a physical footprint that can't be wished away by a spreadsheet.