1/5 Chartti näyttää kysynnän ja tarjonnan historian Support/resistance ei synny siksi, että joku piirtää chartille viivan. Se syntyy siitä, että tietyllä hinta-alueella kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino on aikaisemmin muuttunut merkittävästi. Yksinkertainen esimerkki: Osake nousee 8 € → 10 €, mutta 10 € kohdalla myyntipaine kasvaa niin suureksi, ettei ostovoima enää riitä viemään hintaa korkeammalle. Hinta kääntyy alas. Chartille jää näkyviin alue, jossa myyjät ottivat kontrollin. Kun hinta myöhemmin palaa 10 euroon, emme tiedä kääntyykö se uudelleen. Tiedämme kuitenkin yhden tärkeän asian: Viimeksi tällä alueella ostovoima ei riittänyt absorboimaan tarjontaa. Sama näkyy kaikkialla market structuressa. Aikaisemmat huiput ja pohjat, breakoutit, breakdownit sekä pitkät konsolidaatiot kertovat alueista, joissa ostajien ja myyjien välinen voimasuhde on aikaisemmin muuttunut. Jos hinta lopulta breakouttaa tällaisen alueen yläpuolelle, markkinassa on tapahtunut jotain olennaista: Ostajat pystyivät nyt absorboimaan tarjonnan, joka aikaisemmin esti nousun. Siksi näen chartin ennen kaikkea markkinakäyttäytymisen historiana. Tekniset tasot eivät kerro varmasti, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ne kertovat, missä markkinan käyttäytyminen on aikaisemmin muuttunut, jolloin näitä alueita kannattaa seurata myös hinnan palatessa niihin. Ja tässä on koko postauksen kannalta tärkeä pointti: Tämän tason syntyminen ei vaadi sitä, että yksikään sijoittaja olisi käyttänyt teknistä analyysiä. Viiva ei luo kysyntää tai tarjontaa. Se auttaa meitä näkemään, missä niiden välinen tasapaino on aikaisemmin muuttunut.

2/5 Positiointi antaa vanhoille hintatasoille “muistia” Otetaan yksinkertainen esimerkki: Sijoittaja ostaa osaketta 0,086 € → hinta romahtaa 0,04 euroon ja hän istuu pitkään yli 50 % tappiolla. Hän ei välttämättä käytä teknistä analyysiä ollenkaan, mutta ajattelee: “Jos tämä joskus palaa 0,086 euroon, myyn ja pääsen omilleni.” Kun hinta myöhemmin palaa samalle alueelle → hän myy. Jos tarpeeksi moni on samassa tilanteessa, alueelle syntyy merkittävää myyntipainetta. TA:ta käyttävälle sijoittajalle tämä sama myyntipaine näkyy chartilla resistancena. Mutta myyjät eivät välttämättä katsoneet resistancea ollenkaan. He reagoivat omaan ostohintaansa, positioonsa ja tappioonsa. Sama toimii myös toiseen suuntaan. Osake breakouttaa 10 € resistancen → nousee nopeasti 12 euroon. Sijoittaja missasi breakoutin eikä halua jahdata hintaa: “Jos tämä retestaa 10 €, ostan.” Kun hinta palaa 10 euroon → uusia ostajia ilmestyy ja aikaisempi resistance voi muuttua supportiksi. Taas chartilla näkyy tekninen reaktio, vaikka kaikkien ostajien syy ei ollut tekninen analyysi. Ostohinnat, tappiot, voitot ja aikaisemmat päätökset vaikuttavat siihen miten sijoittajat reagoivat hinnan palatessa samoille tasoille. Siksi markkinoilla on eräänlainen muisti. Ei siksi, että chartti muistaisi, vaan koska markkinaosapuolet muistavat.

3/5 Fundamenttisijoittajat voivat muodostaa teknisiä tasoja katsomatta charttia Kuvitellaan että osake maksaa 10 €. Fundamenttisijoittaja analysoi yhtiön tulosta, kassavirtaa, tasetta ja tulevaisuuden näkymiä ja päätyy esimerkiksi tähän: 10 € → liian kallis 9 € → kohtuullinen 8 € → houkutteleva 7 € → erittäin halpa Hän ei katso supportia, RSI:tä tai moving averagea. Kun hinta laskee 8 euroon → hän alkaa ostaa. Toinen sijoittaja käyttää P/B:tä, toinen DCF-mallia, kolmas EV/EBITDA:a ja neljäs NAV:ia. Menetelmät ja laskelmat vaihtelevat, joten myös näkemykset osakkeen houkuttelevasta hinnasta eroavat toisistaan. Mutta jos tarpeeksi moni päätyy siihen, että suunnilleen samalla hinta-alueella osake muuttuu houkuttelevaksi → kysyntä alkaa kasvaa. Lopputulos näkyy chartilla yksinkertaisesti supportina. Supportin ei siis tarvitse toimia siksi, että kaikki näkevät saman viivan. Se voi toimia siksi, että suuri määrä sijoittajia käyttää täysin erilaisia analyysimenetelmiä, mutta päätyy niiden perusteella pitämään suunnilleen samaa hinta-aluetta houkuttelevana. Sama toimii toiseen suuntaan. Kun hinta nousee tarpeeksi korkealle suhteessa fundamentteihin → arvostus muuttuu osalle sijoittajista liian kalliiksi ja he alkavat vähentää positioitaan. Tarjonta kasvaa → chartille voi muodostua resistance. Fundamentit voivat siis olla yksi syy siihen, miksi kysyntää ja tarjontaa syntyy tietyllä hinta-alueella. Chartti vain näyttää, missä niiden vaikutus alkaa näkyä hinnassa.

4/5 Algoritmit ja instituutiot käyttävät samaa markkinadataa Teknisen tason toimiminen ei vaadi sitä, että kaikki markkinaosapuolet piirtävät chartille saman viivan. Retail sijoittaja voi katsoa samaa aluetta chartilta ja nähdä siinä supportin. Samaan aikaan algoritmi tai institutionaalinen toimija voi päätyä toimimaan samalla alueella täysin eri syystä. Niiden päätökset voivat perustua esimerkiksi: hintaan ja volyymiin, VWAP:iin, momentumiin ja volatiliteettiin, previous high/low tasoihin, likviditeettiin ja positiointiin Otetaan taas yksinkertainen esimerkki: Osake putoaa voimakkaasti aikaisemmalle pohjalle. Retail näkee → supportin Algoritmi voi nähdä → momentumin hidastumisen + kasvavan volyymin Instituutio voi nähdä → alueen, jossa suuren position rakentamiseen löytyy riittävästi likviditeettiä Täysin eri strategiat ja eri syyt toimia. Silti ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: ostovoimaa tulee samalle hinta-alueelle → hinta reagoi ylöspäin. Retail näkee supportin, algoritmi dataa ja instituutio likviditeettiä. Eri syyt ja eri strategiat voivat silti johtaa samaan lopputulokseen. Lopulta kaikki näkyy hinnassa ja volyymissa.

5/5 Ihmisten psykologia näkyy hinnassa Teknisen analyysin taustalla ei ole pelkästään viivoja ja kynttilöitä, vaan myös ihmisten käyttäytymistä. Markkinat ovat muuttuneet valtavasti, mutta ihmisten käyttäytyminen rahan kanssa ei niinkään. Pelko, ahneus, FOMO, paniikki ja tappioiden välttely vaikuttavat edelleen osto- ja myyntipäätöksiin. Kun hinta nousee nopeasti → ihmiset pelkäävät jäävänsä noususta paitsi ja uusia ostajia tulee mukaan. Kun hinta laskee nopeasti → epävarmuus lisääntyy, tappiot kasvavat ja osa sijoittajista alkaa myydä. Kun suuri määrä markkinaosapuolia reagoi samoihin tilanteisiin samalla tavalla, vaikutus alkaa näkyä hinnassa. Tästä syntyy trendejä, voimakkaita nousuja ja laskuja, paniikkimyyntejä sekä alueita, joissa hinta kääntyy uudelleen ja uudelleen. Ja ehkä paras esimerkki tästä löytyy historiasta. Samanlaisia support/resistance-tasoja, trendejä ja breakout-rakenteita muodostui markkinoille jo kauan ennen kuin charttien käyttö oli tavallisten sijoittajien keskuudessa yleistä. Markkinarakenteet eivät siis syntyneet TradingView’n tai modernin teknisen analyysin mukana. Ne olivat olemassa jo silloin, kun suuri osa sijoittajista teki päätöksensä ilman chartteja. Tämä on mielestäni yksi vahvimmista argumenteista sitä vastaan, että tekninen analyysi toimisi vain itseään toteuttavana ennusteena. Chartti ei aiheuta ihmisten käyttäytymistä. Ihmisten käyttäytyminen näkyy chartilla.