Kuinka moni on tietoinen siitä, että Suomessa valmistellaan lakia, jonka myötä yli 250 m²:n olemassa oleviin julkisiin rakennuksiin tulee aurinkopaneelivelvoite vuodesta 2031 alkaen?
Taustalla on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Mutta oltiinko Suomessa hereillä, kun direktiivi hyväksyttiin?
Ensinnäkin direktiiviä tarkastellessa Suomea ei voi laittaa samalle viivalle aurinkoisten ja paljon fossiilisia polttoaineita käyttävien Välimeren maiden kanssa. Toiseksi Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin oli vuonna 2025 vain 26 g CO₂/kWh, ja aurinkopaneelit tuottavat meillä pääosin kesällä, jolloin sähköjärjestelmämme on jo nyt hyvin vähäpäästöinen ja energiankulutus on vähäisempää.
Samaan aikaan aurinkopaneelien tuotantoketju on vahvasti keskittynyt Kiinaan, ja niiden valmistuksessa käytetään edelleen runsaasti hiilisähköä. Vuonna 2025 Kiina otti käyttöön 78 000 MW uutta hiilivoimaa.
Ja kuka tämän lystin sitten maksaa?
Kunnat tasapainottavat talouttaan ja hyvinvointialueet etsivät säästöjä samaan aikaan, kun niille ollaan säätämässä uusia investointivelvoitteita. Vaikka aivan ensimmäisenä pitää turvata ihmisten palvelut ja hoitaa sairaat.
Haluan nähdä laskelman: paljonko nämä investoinnit maksavat, kuka ne rahoittaa ja paljonko Kiinassa valmistettu paneeli oikeasti vähentää Suomessa CO₂-päästöjä koko elinkaarensa aikana – vai ehtiikö se edes kompensoida valmistuksensa hiilijalanjälkeä?
Jos tätä ei ole laskettu Suomen olosuhteissa, on syytä kysyä: onko tässäkään direktiivissä Suomen kohdalla järjen häivää?
Lue esitys Finlexistä
finlex.fi/fi/hallituksen-esi…